On tullut aika päivittää paitsi KaivosRekry-hankkeen myös kaivannaisalan tuoreimmat kuulumiset.
Hankkeessa suurin muutos aiempaan on se, että lokakuun lopulla vastuu hankkeen vetämisestä siirtyi Annu Viljakaiselta allekirjoittaneelle eli Anniina Tuomelle. Projektikoordinaattorin vaihdoksesta huolimatta hankkeen toiminta jatkuu entiseen malliin eli KaivosRekry-hanke jatkaa uudenlaisten henkilöstön rekrytointia tukevien toimintamallien kehittämistä yhdessä kaivannaisalan verkoston kanssa.
Marraskuu oli kiireistä aikaa projektikoordinaattorille ja KaivosRekry-hankkeelle. Kuun alussa (1.11 ja 8.11) hanke osallistui kalliorakentajien koulutusrekrytointiin Outokummussa sekä kaivosmiesten koulutusrekrytointiin Hattuvaarassa. Sekä kalliorakentajien että kaivosmiesten koulutus toteutetaan kuuden yrityksen yhteishankintakoulutuksena. Rekrykoulutus kestää kuusi kuukautta, jonka jälkeen kalliorakentajat työllistyvät viiteen eri kalliorakennusta tekevän yrityksen palvelukseen ja kaivosmiehet Pampalon kultakaivokselle. Pampalon kultakaivokselle työllistyvät kaivosmiehet jatkavat lisäksi kouluttautumista työpaikallaan 3 kuukauden ajan Täsmäkoulutuksen muodossa. Lisätietoa työ- ja elinkeinohallinnon palveluvalikoimaan kuuluvista yhteishankintakoulutuksista löydät seuraavan linkin kautta:
Koulutusrekrytointien lisäksi KaivosRekry-hanke osallistui Suomen kaivannaisalan koulutuksia kartoittavan kyselyn laadintaan ja tulosten purkuun. Kysely koostettiin yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa ja se lähetettiin 19 toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston edustajalle. Kyselyyn vastasi 12 eri koulutusorganisaation edustajaa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa organisaatioiden vetämien kaivannaisalan koulutusten suuntautumista, laajuutta sekä tulevaisuuden näkymiä. Kyselyn alustavien tulosten mukaan suurin osa tällä hetkellä Suomessa järjestettävästä kaivosalan koulutuksesta on alkanut 2000-luvun jälkipuoliskolla. Koulutukset kestävät pääsääntöisesti 6 kuukaudesta 5 vuoteen ja ne valmistavat työskentelemään erilaisissa kaivosalan työtehtävissä kuten suunnitteluinsinöörinä, kaivosinsinöörinä, kaivospäällikkönä, geologina, malminetsijänä, prosessityöntekijänä, laboratoriontyöntekijänä, kairaajana, louhosporarina, metallurgina ja kaivostyöntekijänä. Kaivosalan nosteesta ja myönteisistä tulevaisuuden odotuksista kertoo osaltaan se, että kaikissa kyselyyn vastanneissa koulutusorganisaatioissa kaivosalan koulutusta aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa.
Sivun oikeasta laidasta näät hakuilmoitukset alueellamme tällä hetkellä haussa oleviin Louhinta- ja kaivostekniikan koulutukseen sekä Ylipanostajan kurssille.
Jyväskylän Paviljongissa 24.-25.11.2010 järjestetyt FinnMateria messut kokosivat yhteen laajasti kaivannaisalan toimijoita. Kolmatta kertaa järjestettävät messut tarjosivat KaivosRekry-hankkeelle mainion tilaisuuden rakentaa yhteistyöverkostoja sekä tutustua alan tämän hetkisiin ja tulevaisuuden trendeihin. Messujen innostunut ja innovativiinen ilmapiiri viestivät kaivannaisalan myönteisestä kehityksestä sekä kyvystä luoda uutta. Toisaalta messujen avajaistilaisuudessa tuotiin esiin myös kaivannaisalan huolenaiheita kuten avainhenkilöiden rekrytoinnin vaikeus sekä uusi kaivoslaki. KaivosRekry-hanke pyrkii omalta osaltaan poistamaan avainhenkilöiden rekrytointeihin liittyviä ongelmia varmistamalla osaavan työvoiman saatavuutta Pohjois-Karjalassa.
FinnMateria messujen lisäksi hanke vieraili marraskuussa Pyhäsalmen kaivoksella Pyhäjärvellä ja Pampalon kultakaivoksella Hattuvaarassa. Vierailujen ohessa KaivosRekry-hanke on valmistellut verkostotapaamista, joka pidetään 16.12 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Verkostotapaamisessa kerrotaan KaivosRekry-hankkeen toiminnasta sekä jaetaan tietoa kaivannaisalan ajankohtaisista asioista ja alueen rekrytointi- ja koulutustarpeista kuntien, elinkeinoyhtiöiden, TE-hallinnon ja kaivosyhtiöiden kesken.
Talvisin terveisin,
Anniina Tuomi
projektikoordinaattori
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
040 1800 796
.png)
